Avainsana: myötätunto

Mistä tuntee hyvän johtajan? Myötätunnosta!

Erilaisissa vaaleissa ja valintatilanteissa punnitaan, kuka ja millainen meidän mielestämme on hyvä johtaja. Johtajuuteen liitetään meidänkin kulttuurissamme piirteitä, kuten kokeneisuus, voimakkuus ja esillä olemisen halu tai itsevarmuus. Tässä saattaa olla se syy, miksi sekä yhteiskunnan että yritysmaailman johtajissa valtaväestöön kuuluvat, vähintään keski-ikäiset miehet ovat yliedustettuina.

Hyvän johtajan tunnistaa kuitenkin ennen muuta myötätunnosta.

Hyvän johtajan tunnistaa kuitenkin ennen muuta myötätunnosta.

Tutkimuksesta tiedetään, että myötätunto on kaikkein ratkaisevin piirre, kun alaiset pääsevät kertomaan, kuka heidän mielestään on johtajista kaikkein tehokkain. Myötätunto nousi esiin myös niissä johtajissa, joita vanhemmat ihmiset mainitsivat tutkimushaastetteluissani omiksi viisausesikuvikseen. Haastatellut nostivat esille muun muassa Nelson Mandelan, joka voimankäytön ja väkivallan sijaan puhui radikaalisti armollisuuden, myötätunnon ja sillanrakennuksen puolesta.

Myötätunto ei todellakaan ole merkki heikkoudesta. Se on osoitus ymmärryksestä ja joustavuudesta, sekä itseä että muita kohtaan. Ja juuri nämä taidot ovat keskeisiä niin muiden johtamisessa kuin oman työnkin johtamisessa.

Myötätunnon voima johtamisessa on mullistava. Sen avulla saamme tarkempaa tietoa maailmasta ja johtamastamme organisaatiosta – mietihän vaikka, millaiselle johtajalle itse juttelisit heti, jos työyhteisössä joku ei ole niin kuin pitäisi. Myötätunto auttaa meitä johtamaan vaikeitakin päätöksiä ja tekemään oikeudenmukaisimpia ratkaisuja, kun pystymme ottamaan asioissa kaikkien osapuolten näkökulmat huomioon.

Myötätunnon avulla saamme motivoiduksi itseämme ja muita kannustavalla ja terveellä tavalla, emme pelon ja pakon avulla. Myötätunnon värittämässä ilmapiirissä olemme innovatiivisempia ja uskallamme heittää ilmoille omia ideoitamme. Myötätunto auttaa myös selviämään kriiseistä ja iloitsemaan yhteisistä saavutuksista.

Kun valitset johtajaa, valitse siis myötätuntoisin! Ja muista johtaa omaa työtäsi myötätunnolla!

Tämä blogiteksti on aikaisemmin ilmestynyt kouluttaja ja sovittelija Sanna Leinon kanssa pitämässäni Mielen liikkeitä -blogissa

Ihminenkin on myötätuntoinen eläin

Myötätunto on monella tapaa ihmisen hyvinvoinnin perusta. Sen saaminen ja antaminen on yksi perustarpeitamme. Sen avulla voimme muodostaa merkityksellisiä suhteita muihin. Se on liima, joka pitää koossa niin perheet, työyhteisöt kuin yhteiskunnatkin.

Mutta onko myötätunto nimenomaan ja yksinoikeudella meidän ihmisten kyky ja ominaisuus? Tuoreen tutkimuksen mukaan ei.

Mutta onko myötätunto nimenomaan ja yksinoikeudella meidän ihmisten kyky ja ominaisuus? Tuoreen tutkimuksen mukaan ei.

Vastajulkaistu eurooppalaistutkimus tarkasteli siniharakoiden auttamiskäyttäytymistä. Osa linnuista sai paljon ruokaa ja mahdollisuuden jakaa omastaan muille, vähemmälle jääneille linnuille. Jakamista todella tapahtui. Erityisen paljon apua saivat hyvin vähän ruokaa saaneet siniharakat, myös riippumatta siitä, kuinka kovasti vähemmälle jäänyt yksilö aneli lisää ruokaa. Tästä voidaan päätellä, että linnut olivat paitsi auttamishaluisia, myös kykeneviä arvioimaan lajikumppaniensa tilannetta.

Ajattelitko juuri, että linnut toimivat jonkinlaisen voimakkaan lajinsäilytysvaiston varassa? Kun taas me ihmiset teemme lähinnä rationaalisia päätöksiä? Yleisiä ajatuksia molemmat, vaikkeivät kovin paikkaansapitäviä.

Kun on tutkittu ihmisten päätöksentekoa, on todettu, että päätös on mitattavissa keskushermostomme toiminnassa jo ennen, kuin se saapuu tietoiseen mieleemme. On todettu, että kuunneltuamme tietynlaista musiikkia näemme meille näytetyissä kuvissa eri asioita. Että puolisovalintaamme vaikuttavat kumppaniehdokkaiden erittämät hormonit.

Mitä jos vihdoin hylkäisimme ajatuksen, että ihminen poikkeaa järkevyydessään kaikista muista eläimistä? Jos emme enää ylikorostaisi loogista päättelykykyämme ja jättäisi huomiotta muita vahvuuksiamme? Mitä jos vaikkapa työelämässä lakkaisimme ajattelemasta, että päätökset on tehtävä järjellä, eikä tunteilla ole siellä sijaa?

Mitä jos vihdoin hylkäisimme ajatuksen, että ihminen poikkeaa järkevyydessään kaikista muista eläimistä?

Ehkä sitä kautta voisimme löytää uuden näkökulman hyvinvointiimme, kokonaisvaltaisen myötätuntoisina eläiminä. Saisimme tarkemman käsityksen siitä, mitä tarvitsemme voidaksemme hyvin. Ja ymmärtäisimme paremmin siitä, mihin kaikkeen myötätuntoeläiminä kykenemme. Se kaikki on paljon muutakin kuin robottimainen logiikka.

Lue lisää: Artikkeli Nature-tiedelehdessä

Blogiteksti on ensimmäisenä julkaistu Sanna Leinon kanssa yhdessä ylläpitämässäni ’Mielen liikkeitä’ -blogissa.